Bella Roma

Tässä tunnelmakuvia viikon takaiselta Rooman matkalta. Rooma on kaupunki, johon ei kyllästy useammankaan vierailun jälkeen. Se tarjoaa yltäkylläisen kattauksen historiaa, nähtävyyksiä, hienoja ihmisiä ja herkullista ruokaa. Useimmat matkaoppaat muuten varoittavat matkustamasta Roomaan pääsiäisen aikoihin suurten turistimäärien vuoksi. Jep, varoitus on mennyt perille koko matkustavalle maailmalle ja saimme nauttia ikuisesta kaupungista ilman tungosta!

Päätimme tällä matkalla keskittyä nauttimaan upesta keväisestä kaupungista ja sen tarjoamista visuaalisista ja makunautinnoista. Historia herää eri tavalla henkiin, kun vaikkapa tarkastelee vaikkapa kahdentuhannen vuoden ikäistä Pantheonia sen edustalla olevalta aukiolta viinilasillista nautiskellen. Forget the museums, you are in one! 

Tällä matkalla tutustuimme ensi kertaa Trastevereen, Tiiberin länsirannalla sijaitsevaan boheemiin kaupunkinosaan. Trastevere on perinteinen työläiskaupunginosa, jonka kapeilla kujilla ja aukioilla keskiaikainen tunnelma yhdistyy luovien alojen ihmisten luomaan ilmapiiriin. Matkailijalle Trastevere tarjoaa tunnelmallisia aukioita, katutaiteilijoita, terassiravintoloita ja -kahviloita sekä pimeän laskeuduttua vilkasta iltaelämää.

Suosikkipaikkani Rooman perinteisistä kohteista on Piazza Navona. Stadionin pitkänomaiseen muotoon rakennettu Piazza Navona palveli aikoinaan juhlien ja urheilutapahtumien pitopaikkana. Piazza Navonan vaikuttavat suihkulähteet ja patsaat ja aukiota ympäröivät rakennukset luovat hienon tunnelman. Vuosituhansista näkymää kannattaa pysähtyä ihailemaan aukion terasseille viinilasin ääreen, mutta parempia ruokapaikkoja löytyy aukiota ympäröivistä kortteleista.

Kävimme Piazza Navonan suosikkipaikassamme viinilasillisella useita kertoja ja tutustuimme paikan huumorintajuisiin pyörittäjiin. Roomalaiset ovat sydämellisiä ja ottavat matkailijat ihailtavan ystävällisesti vastaan, varsinkin kun muistaa millainen määrä ihmisiä Roomaan vuosittain tutustuu.

En muista milloin olisin yhdeltä matkalta saanut nauttia niin monta ihanaa ja ispiroivaa ruoka-annosta kuin Roomassa. Tuliaisiksi matkalta toinkin mukanani monia uusia ideoita ruoanlaittoon ja aineisten yhdistelyyn. Ensimmäiset Rooman reseptien kokeilut kotikeittiössä on jo onnistuneesti tehty, ja niistä on tulossa juttuja jatkossa! Arrivederci, Roma!

Ruokainspiraatiota Roomasta

Tämä vuotinen talviloma vaihtui kiireiden vuoksi kevätlomaan Roomassa. Pako koleasta ja sateisesta Suomesta tuntui houkuttelevalta, ja kun keväiseen auringonpaisteeseen vielä yhdistää ihanan italialaisen ruoan ja viinin Rooman upeissa puitteissa, ovat nautinnollisen loman ainekset koossa. 

Pyrin aina matkoitani löytämään kotikeittiööni uusia ideoita ja inspiraatiota. Laukussani kulkee aina mukana pieni muistikirja, johon kirjoitan ravintoloissa saamani uudet ideat. Kokosin tähän postaukseen muutamia Rooman matkalla saamiani ajatuksia, joilla piristää kotoista ruoanlaittoa.

Olen oppinut Roomassa uusia kiinnostavia makuyhdistelmiä: paistetut jättiravut maistuvat voissa kypsennetyn pinaatin kanssa herkullisilta.

Huikean maukkaaseen kalatartariin makua toivat avokado, rakuuna ja erinomainen oliiviöljy. Italialaiset käyttävät monesti kalaruoissa rakuunaa siinä missä me tilliä.

Juustojen sekoittamalla syntyy lohturuokien aatelia. Nauttimani herkulliset tortelliinit oli täytetty kolmen juuston seoksella, jonka päälle oli raastettu parmesaania ja rouhittu runsaasti mustapippuria.

Teknistä taituruutta edusti mustekalapasta, jossa mustekala oli leikattu julienne-suikaleiksi, joiden paksuus oli sama kuin itse tehdyn pastan. En tiedä miten tuo mustakalan leikkaaminen onnistuu noin ohueksi, mutta aion harjoitella! Kolmantena raaka-aineena ruoassa oli kesäkurpitsa, joka oli myös suikaloitu ohueksi. Mausteena ripaus chiliä.

Roomassa on parhaillaan menossa artisokka-sesonki. Monet avintolat ovat somistaneet ikkunansa ja sisäänkäyntinsä artisokilla, ja menuilla on toinen toistaan herkullisempia artisokkaruokia. Oma suosikkiannokseni oli baby-artisokista valmistettu salaatti, jossa pienet, vaaleat artisokat oli mandoliinilla viipaloitu ohueksi. Ne tarjottiin pienten rapeaksi paistettujen pancetta-pekonipalasten kanssa. Kastikkeena hyvää oliiviöljyä, sitruunamehua ja pieni ripaus persiljaa ja mustapippuria. 

Roomalaiset yhdistävät taiten seafoodin ja hedelmät. Opin tämän muun muassa sashimi-tyyppisessä raakaa kalaa sisältävässä annoksessa, johon kirpeyttä ja aromia toi greippisorbet. Tulen yhdistelemään seafoodia ja hedelmiä rohkeasti myös omassa keittiössäni.

Viimeeksi maistoin merisiilin mätiä kalastajien veneestä vieraillessani Samoksella. Hedonistisestä Roomasta löytyy riittävästi ruoasta nauttivia ihmisiä ja ravintoloita, jotka tarjoavat tuoreita merisiilejä.

Tutkimusretki hyvät ruoan ja italialaisen kulttuurin sielunmaisemaan jatkuu. Roomalaisen ravintolan iskulause kiteyttää mission hienosti!

Elämän nälkä

Kun kiireisen alkuvuoden jälkeen suuntasimme Roomaan lomalle, tiesin mitä halusin. Tahdoin nauttia auringon lämmöstä, ikuisen kaupungin kauniista näkymistä ja roomalaisen keittiön herkuista. Kun kevätauringon lämmittäessä nauttii italialaisesta viinistä ihaillen Pantheonia, yhdisyvät siinä nautinnot jotka tekevät elämästä elämisen arvoisen.

Lounaspaikkaa valitessamme sivuutimme lukuisia turistien valtaamia ravintoloita. Mietin miksi joku toisesta maasta Italiaan ja Roomaan matkustava menee syömään pizzaa tai turistipastaa, joka on sitä samaa mitä jokaisesta kaupungista saa. Hyvää ruokaa arvostavana olen aina matkustaessani nauttinut mahdollisuudesta tutustua paikalliseen ruokakulttuuriin ja herkkuihin. 

Rooman vierailumme ensimmäisenä päivänä päädyimme ravitolaan, jonka keittiötä johti roomalainen isoäiti. Saimme maistaa perinteistä roomalaista ruokaa: alkuruoaksi tuhtia ja maukasta herkkutattikeittoa, ja pääruoaksi seafood-spagettia. Ruoka oli tehty rakkaudella ja arvostaen paikallisia raaka-aineita ja perinteitä. Yltäkylläisessä merenherkkujen pastassa oli vongole-simpukoita, sinisimpukoita, mustekalaa ja täyteläinen viinillä ja valkosipulilla maustettu kastike. 

Herkullisen lounaan jälkeen pyysin luvan käydä tervehtimässä ravintolan keittiömestaria. Astuessani keittiön ovelle kohtasin ravintolan ruoasta vastaavan Nonnan, joka on 80-vuotias roomalainen teräsnainen. Kerroin että olimme nauttineet suuremmoisesti ateriasta, ja osoitin syvän kunnioituksen hänelle. Halasimme ja vaihdoimme poskisuukot. Tämä kohtaaminen roomalaisen isoäidin kanssa vakuutti minut jälleen kerran siitä, että hyvä ruoka synntyy rakkaudella hyvistä raaka-aineista.

Jos Cucina Romana kiinnostaa, kannattaa Roomassa muistaa Ristorante Virginiae.