Kesäkurpitsa-carpaccio

Kesäkurpitsa-carpaccion valmistamiseen tarvitaan nuoria kesäkurpitsoja. Nopea marinointi sitruuna-oliiviöljyseoksessa maustaa ja pehmentää ne sellaisenaan nautittaviksi. Hyvän lopputuloksen kannalta on tärkeää, että oliiviöljy on laadukasta. Suolana käytän itse Maldon-suolaa, ja tällaisissa annoksissa myös käytettävällä suolalla on merkitystä. Annoksen kruunaa mustapippuri pippurimyllystä ruohittuna! Tämä ohje on oma muunnelmani River Cafen carpacciosta.

Kahden ruokalijan annokseen tarvitaan
300 gr nuorta keltaista ja vihreää kesäkurpitsaa
70 gr pienilehtistä salaattia, valintasi mukaan rucolaa, mangoldia, baby-pinaattia
1 rkl oliiviöljyä
1 rkl sitruunan mehua
suolaa, mieluiten Maldon-suolaa
mustapippuria
50 gr parmesaania lastuina

Poista kesäkurpitsoista päät, viipaloi ohuiksi siivuiksi ja laita kulhoon. Sekoita oliiviöljy, sitruunamehu, suola ja mustapippuri, kaada kesäkurpitsojen päälle ja anna marinoitua 5 minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla.

Huuhtele salaatit ja kuivaa ne huolellisesti. Asettele lautaselle salaatinlehdet, sitten kesäkurpitsa ja lopuksi parmasaanilastut. Lisää pieni ripaus mustapippuria myllystä.

Kortteliravintoloita ja grafiitteja

Berliinissä on paljon ravintoloita. Ruokakulttuuri on monipuolinen, täältä löytynevät lähes kaikki maailman keittiöt. Itsenäisiä ketjuihin kuulumattomia ravintoloita on paljon. Niistä saa hyvää tuoretta ruokaa, joka on valmistettu raaka-aineista, ei puolivalmisteista. Hintataso on selvästi Suomea edullisempi. Vaikkei erityisesti etsisi huokeinta vaihtoehtoa, putoaa ravintolaskusta helposti kolmasosa pois. Toivoisin Suomeen lisää vastaavanlaisia kortteliravintoloita, joissa hyvä itse valmistettu ruoka yhdistyy rentoihin puitteisiin. Tämän päivän lounaan nautin yhdessä sellaisessa. Alkuun salaattia, jossa oli marinoitua lohta, tuoretta parsaa ja mansikoita, ja tämän jälkeen mehevä seafood-pasta. Aurinko lämmitti ja terassin pitkät punaiset pöydät täyttyivät lounasruokalijoista. 

Kun katson nyt ympärilleni, näen kymmenen nosturia. Berliini muuttuu ja kehittyy vauhdilla. Taloja korjataan ja uusia rakennetaan. Kaupungin siistiytymisen myötä myös grafiitit alkavat olla katoavaa kansanperinnettä. 

Italialainen illallinen

Aina kun käyn Berliinissä, haluan syödä illallista Bocca di Baccossa. Se on perheen pitämä italialainen ravintola. Erinomaisen ruoan lisäksi ravintolassa on ihana tunnelma. Koko ystävällinen henkilökunta on italialaista. Jos Sopranosit asuisivat Berliinissä, he kävisivät Bocca di Baccossa. Viereisen pöydän seurueen olisi voinut vaivatta sijoittaa kyseiseen sarjaan. Suosikkihovimestarimme on erittäin ystävällinen ja näyttää ihan Joe Pesciltä. Söin alkuun parmesaani-gratinoitua parsaa San Daniele ilmakuivatun kinkun kanssa ja pääruoaksi branzinoa pikkumustekolojen kanssa. Ruoka oli jälleen herkullista. Bocca di Baccossa en ole kertaakaan joutunut pettymään. Arrivederci!