Viikon takainen Rooman matka oli onnistunut ja kaupunki tuntui avautuvan paremmin kuin aiemmilla kerroilla. Koska merkittävät nähtävyydet ja rauniot on jo tullut aiemmin nähtyä, saatoimme keskittyä nauttimaan kaupungista, sen kulttuurista ja tunnelmasta, ihanista ihmisistä sekä herkullisesta ruoasta. Kokosin tähän Rooman viikon kokemuksia. Luvassa ei ole Da Vinci -koodin ratkaisua vaan omia oivalluksia tästä ikuisesta kaupungista.
Rooman urbaani ympäristö kätkee sisälleen keitaita, joiden ohi matkaaja helposti kulkee. Yksi niistä on kattoterassit ja niillä toimivat ravintolat. Yllä olevat kuvat on otettu Hotel Raphaelin katolla Terrace Bramantella. Sisälle pääseminen edellyttää, että sinulla mukanasi henkilötodistus. Terassilla on kiva piipahtaa ihailemassa kaunista näköalaa ja nauttimassa vaikkapa lasillinen paikallista viiniä. Googlaamalla "Rome rooftop terrace" löydät lisää vierailemisen arvoisia terassiravintoloita, joista monet tarjoavat myös erinomaista ruokaa.
Suosikkipaikkani Roomassa ovat Piazza Navona ja Pantheon. Piazza Navona on stadionin muotoinen aukio, jolla sotilaat ovat aikoinaan mitelleet voimiaan. Tänä päivänä Piazza Navonaa reunustavat palatsit ja aukiolla on näyttäviä patsaita ja suihkulähteitä. Pysähdyn nauttimaan Piazza Navonan ainutlaatuisesta tunnelmasta Dolce Vita -ravintolan terassilla viinilasillisen kanssa. Ruokailua en aukion turistipaikoissa suosittele, mutta lähistöltä löytyy ihania ravintoloita, muun muassa Santa Lucia ja Cul de Sac.
Pantheon on suurenmoinen rumankaunis monien uskontojen temppeli, joka on kestänyt kahdentuhannen vuoden koettelemukset. Jyhkeä rakennus on arkkitehtooninen mestariteos, jota valaisee katon pyöreästä aukosta tuleva luonnonvalo. Pantheonissa kannattaa piipahtaa sisällä, sekä ihailla sitä vaikkapa ennen illallista Pantheonin edustan aukion terassilla aperitiivia nauttien. Vaikkei olisikaan uskonnollinen ihminen, kannattaa Roomassa tutustua kirkkoihin, niin kauniita ne ovat. Kirkoissa näkyy vuosituhantinen historia, sen aikana koottu vauraus ja taideaarteet.
Rooman historiallisesta keskustasta löytyy piilotettuja puutarharavintoloita, joista suosikkini on Hotel de Russie. Löysimme paikan alunperin sattumalta, kun halusimme lepuuttaa jalkojamme shoppailun jälkeen. Kun kulkee hotellin läpi saapuu lopulta ihanaan puutarhaan, jonka suurenmoisella terassilla voi nauttia ravintolan erinomaisesta ruoasta. Paikka on yksi suosikeistani, jossa käyn aina Roomassa vieraillessani. Oli hassua, että ravintolan tarjoilija muisti meidät, vaikka edellisestä matkasta oli ehtinyt kulua jo vuosi.
Italialainen ruoka on mielestäni maan tärkein nähtävyys, niin hyvää ja laadukasta se on. Italialaiset ovat ylpeitä ruoastaan, eikä syyttä. Kun Suomessa on viime aikoina alettu puhua satokausiajattelusta, Italia on elänyt ja syönyt sen mukaan aina. Matkamme sattui aikaan, jolloin artisokkasato oli valmistunut. Ravintolat olivat somistaneet sisäänkäyntejään latva-artisokilla ja tarjosivat tuoreista artisokista valmistettuja herkkuja. Hieman myöhemmin on vuorossa parsa, joka näkyy ravintoloiden ruokalistoilla ja toreilla.
Vaikkei Rooma ole rannikkokaupunki, on sen seafood-tarjonta uskomattoman upea. Matkamme aikana nautin ehkä elämäni parhaan seafood-lautasen. Kun kaarsimme Trasteveren kaupunginosassa sijaitseva vaatimattoman näköisen A Maidda -ravintolan eteen, emme sen pienelle varjoisalle terassille istahtaessamme tienneet mitä odottaa. Tarjoille tuotiin valikoima hienoja merenherkkuja, muun muassa ostereita, langustiineja, kahdenlaisia rapuja, simpukoita, hummeri, merisiilejä, tonnikalaa ja anjoviksia. Kaikki huipputuoreet merenantimet tarjottiin raakana tai nopeasti marinoituina. Kun ravintolan emäntä kuuli että pidän merisiilistä, hän lisäsi annokseemme muutaman ylimääräisen. Kun italialaiset huomaavat että heidän paikallista ruokaansa arvostaa, he innostuvat ja tekevät parhaansa että vieras viihtyy. Tällöin kannattaa antautua hemmoteltavaksi!
Roomalaiset rakastavat makeaa. Vaikken olekaan mikään jälkiruokaihminen, nautin muutamissa ravintoloissa ihania jälkiruokia. Dolci-osastoon kannattaa siis ehdottomasti tutustua. Makeat vivahteet näkyivät myös muissa ruoissa: maistoin jättirapuja, joihin oli sitruunan sijasta lisätty appelsiinimehua. Ihastuin tähän yhdistelmään, jota kotikeittiössani tulen taatusti kokeilemaan. Nautin myös pasta-annoksen, joka ricottapohjaisen makean kastikkeensa ansiosta olisi käynyt vaikka jälkiruoasta.
Satuimme näkemään kadunvarsimainoksen taidenäyttelystä, joka esitteli laajasti Jean-Michel Basquiat´n tuotantoa. Sinänsä hassua, koska näyttelystä ei löytynyt netistä mitään tietoa, kun ennen matkaamme haimme kiinnostavia kohteita. Näyttely oli juuri avautunut ja oli tarjonnaltaan ylenpalttinen. Vuonna 1988 27-vuotiaana kuollut Jean-Michel Basquiat kuuluu nykytaiteen suurimpiin nimiin. Mugrabi Collectionista koottu noin 100 teoksen näyttely kertoo Basquiatin tiestä katutaiteilijasta New Yorkin taidegallerioiden suosikiksi. Näyttely on auki 2.7.2017 asti ja on ehdottomasti käymisen arvoinen.
Rooma muodostuu useista kylistä, joilla kullakin omaleimainen tunnelmansa. Tutustuimme kaupungin kulttuuritarjontaan jazz-konsertissa, jota kuunnellessaan saattoi samalla nauttia maukkaan illallisen. Trasteveren kaupunginosa kannattaa ehdottomasti katsastaa: se on Tiber-joen toisella puolella sijaitseva oma kylänsä, jonka kapeilla kaduilla voi päiväsaikaan tutustua pikkuliikkeiden tarjontaan ja seurata katutaiteilijoiden esityksiä. Illalla Trastevere muuttuu hauskanpitopaikaksi, jonka lukuisat baarit ja ravintolat täyttyvät iltaa viettävistä ihmisistä.
Roomasta lähtiessäni tiesin että haluan sinne pian uudelleen. Olen ihastunut tähän elämää sykkivään kaupunkiin, jonka asukkaat elävät päivittäin arkeaan tuossa historiallisessa ympäristössä. Lähetän lämpimät ajatukseni roomalaisille, jotka tekivät matkastani elämyksellisen ja jaksavat olla ystävällisiä meille vierailijoille joita kaupunkiin saapuu miljoonia joka vuosi. Arrivederci Roma!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti