Onko kukaan teistä sattunut katsomaan televisiosta Syötävän hyvä Espanja -sarjaa? Siinä matkustetaan ympäri Espanjaa ja tutustutaan paikallisen keittiön herkkuihin ja ihmisiin, jotka ne valmistavat. Muutaman jakson nähtyäni ymmärsin, että Espanjassa on Italian tapaan hyvin vahva paikallinen ruokakulttuuri, josta paikalliset ovat ylpeitä. Ohjelmassa esittäytyvät eri paikkakuntien ihmiset, jotka ovat valmistaneet ilmakuivattua kinkkua, oliiviöljyä, leipää, savustettua paprikaa tai chorizoa koko ikänsä ja ovat ylpeitä siitä mitä tekevät. Vastaavaa asennetta kaipaisin myös Suomessa.
Tämän kesän loman aluksi suuntasimme Espanjan Baskimaahan. Monet pitävät Baskimaata Espanjan kulinaarisesti kiinnostavimpana alueena. Ruoan tasosta kertoo jotain sekin, että tällä suhteellisen pienellä alueella on nelisenkymmentä ravintolaa, jotka ovat ansainneet Michelin-tähden. Baskimaan sijainti meren ja vuorien välissä on myös monien raaka-aineiden saannin kannalta edullinen. Tämä kaikki kuulosti niin houkuttelevalta, että päätimme suunnistaa tutustumaan Baskimaahan ja sen herkkuihin.
Matkamme kulki Madridin kautta ensin kauniiseen Segoviaan ja sieltä Burgosin kautta Bilbaoon. Matkalla maistelimme tapaksia, tai pintxoksia kuten niitä Baskin kielellä kutsutaan. Laadukkaissa paikoissa saimme maistaa ilmakuivattua kinkkua, langustiini-burgeria, anjovista, grillattua hanhenmaksaa, tartar-härkää, paahdettua pikkulammasta, marinoitua bakkalaa, mustekalavartaita ja pikkupiiraita. Joissain paikoissa taas aloimme kyllästyä liiallisen leivän popsimiseen, sillä useimmat tapakset oli koottu leipäpalasen päälle. Uhkaako lisääntyvä turismi heikentää tapas-annosten laatua? Olen saanut paljon inspiraatioota tapasten kehittelyyn, ja päässäni vilisee ideoita pikkupurtavista joita tulen Suomeen palattuani tekemään.
Baskimaahan tutustumisemme alkoi Bilbaosta. Tämä pohjoisen Espanjan kaupunki on useimmille tuttu Frank Gehryn suunnittelemasta Guggenheimin taidemuseosta, joka kaarevine metallipintoineen on auttanut Bilbaota uudistamaan teollisuuskaupungin imagoaan ja saanut turistimäärät voimakkaaseen kasvuun. Baskimaa on muuta Espanjaa keskimääräistä vauraampi alue. Satuin keväällä lukemaan artikkelin, jossa oli listattu maailman 50 parasta ravintolaa. Niistä kolme sijaitsee San Sebastianissa tai sen lähistöllä. Miten tähän Tampereen kokoiseen alueeseen on kertynyt tällainen määrä kulinaarista osaamista? Siitä on otettava selvää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti