Rakastan Berliiniä. Siitä on tullut minulle kuluneiden vuosien ja lukuisten matkojen myötä etärakkaus. Berliini on suuri seikkailu, mutta samalla se tuntuu myös kotoisalta. Mukulakivikatuja kävellessä kaupunki tuo etäisesti mieleen Helsingin. Vielä pari vuosikymmentä sitten Berliini oli epäsuosiossa. Saksalaisia yritettiin eri konstein houkutella sinne asumaan. Berliini muistutti saksalaisia liikaa kaikesta siitä minkä he halusivat unohtaa: toinen maailmansota, tappion tuoma nöyryytys, jaettu saksa ja kylmä sota.
Kaikki kuitenkin muuttui. Muurin murruttua Berliini tarjosi kasvualustan, joka houkutteli muusikoita, taitelijoita ja bilettäjiä. Berliini oli kuin New York 80-luvulla tai Lontoo brittipopin kulta-aikana. Kaupunki heräsi henkiin uudella boheemilla tavalla. Kuten joku on ilkeästi sanonut: Berliini on kaikkea mitä Saksa ei ole: spontaani, jännittävä, avoin ja kosmopoliittinen. Tämä on nostanut Berliinin Euroopan kolmanneksi suosituimmaksi kaupunkikohteeksi heti Pariisin ja Lontoon jälkeen.
Kun rekka ajoi väkijoukkoon Breitscheidplatzin joulumarkkinoilla surmaten ja vahingoittaen kymmeniä ihmisiä, hyökkäyksen paikka ja aika olivat tarkoin harkittuja. Berliini on vapaamielinen ja kosmopoliittinen kaupunki. Joulu symboloi uskonnollisen merkityksen lisäksi rauhaa ja rakkautta. Kävimme Berliinissä vain pari viikkoa ennen terroritekoa. Kaupunki oli joulutoreineen kaunis ja viehättävä, mutta ilmapiiri oli aiempaan verrattuna kiristynyt. Onko syynä väkivallan lisääntyminen Euroopassa, maahanmuuttaja-aalto vai Saksan tulevien vaalien luoma jännite, en tiedä.
Berliini säilyy etärakkautenani jatkossakin. Toivon että berliiniläiset selviävät hyökkäyksen aiheuttamasta järkytyksestä ja kaupunki säilyttää avoimen, iloisen ja luovan ilmapiirin. Kokosin tähän postaukseen kuvia viime vuosien matkoiltamme Berliiniin. Inspiroiva kaupunki ja ystävälliset berliiniläiset ovat antaneet ihania kokemuksia ja muistoja. Näemme pian taas!